Kulttuurista vipuwoimaa

Keskustelu Suomen strategisista valinnoista on kiihtymässä. Kysymys kuuluu mistä Suomi elää tulevaisuudessa osana teollisuusmaiden murrosta , jossa siirrytään vääjäämättä sähkön hyötykäyttöön perustuvasta teollisesta rakenteesta tieto- ja viestintätekniikan vauhdittamaan palveluvaltaiseen ja tietointensiiviseen talouteen.

Valitettavasti meillä näitä aiheita koskeva keskustelu rajautuu näinä aikoina pitkälti ydinvoimaan. Monien mielipide näyttää olevan se, että luomalla yhteiskunnalliset edellytykset rakentaa lisäydinvoimaa pystymme estämään talouden selkärankamme, metsä- metalli-, kone- ja sähkötekninen teollisuutemme murtuminen ja alasajo ja jatkamaan kansakuntamme vaurastumista entiseen malliin.

Tämä ei tule onnistumaan. Tarvitsemme rohkeita ja radikaaleja strategisia valintoja ja ne ovat jotain aivan muuta kuin nyt käsillä oleva päätös ydinvoiman lisärakentamisesta.

Lisäksi on huomattavaa, että strategisten valintojen keskittyminen ydinvoimaan hyvin suomalainen keskustelu, jolla ei ole juurikaan tekemistä sen kanssa, mitä maailmalla pohditaan nyt. Finanssikriisin jälkitunnelmista ollaan nyt monella taholla suuntaamassa resursseja alalle jonka tulevaisuudennäkymät on paremmat kuin mitkään toisen. Tämä ala on puhdas ja älykäs energiateknologia. Mikään muu yksittäinen teollisuuden ala ei tule kasvamaan vastavasti seuraavien kymmenen vuoden kuluessa.

Tällä kertaa kyse ei ole investoinneista spekulatiivisiin markkinoihin vaan todelliseen tarpeeseen, joka syntyy ilmastonmuutoksen torjunnasta, tuotannollisen tehokkuuden kasvattamisesta, kustannuspaineista sekä uusiutumattomien luonnonvarojen kasvavasta niukkuudesta. Laajemmin ottaen kyse on kokonaan uuden talouden infrastruktuurin rakentamisesta, jossa viimeisin teknologinen kehitys tuottaa vastauksia aitoihin yhteiskunnallisiin tarpeisiin.

Äskettäin tehdyn Roland Berger-konsulttitoimiston arvion mukaan puhtaan energiateknologian markkinat tulevat kasvamaan rajusti tulevana vuosikymmenenä siten, että vuonna 2020 sen volyymi on 1,6 triljoonaa euroa. Se tulee olemaan tuolloin maailman suurimpia teollisuuden aloja.

Jo nyt tiedämme, mitkä maat ovat tällä hetkellä eturintamassa tässä kehityksessä. Se voidaan mitata tuotannon osuudella bruttokansantuotteesta. Ne maat ovat Tanska, Brazilia ja Saksa. Tanskalaiset ovat maailman ykkösiä mm. tuulivoimaloiden turbiinien kehitystyössä. Brasilialaiset ovat johtavia bio-etanolin tuottajia maailmassa. Saksalaiset ovat osanneet muuntaa vanhan teknologiaosaamisensa uusiutuvien energiateknologioiden tuotantoon.

Näiden maiden menestymistä puhtaan teknologian teollisessa tuotannossa ja viennissä yhdistää kolme menestystekijää: aikainen ja systemaattinen julkisen sektorin panostus, tästä seuraavat yksityisen sektorin investoinnit sekä hyvin vahvat kotimarkkinat teknologian eri sovelluksille.

Suomella on hyvät lähtökohdat: meillä on teknologista osaamista ja teollinen tuotanto esimerkiksi tuulivoimassa on lähtemässä hyvään vauhtiin, kuten Winwindin uusi tuotantolaitos Haminassa osoittaa. Lisäksi esimerkiksi eristeteollisuutemme on maailman huippuluokkaa.

Samalla hallituksen politiikka on ollut hidasta ja poukkoilevaa, edes syöttötariffeista ei ole onnistuttu sopimaan. Investoinnit ovat olleet vaatimattomia ja toimivista kotimarkkinoista ei ole edellisistä syistä johtuen ole tietoakaan. Panostuksemme valuvat tuontiteknologioihin, kuten ydinvoimaan, jota rakennetaan nyt kalliisti Olkiluodossa halvalla ulkomaisella työvoimalla .

Myös maailman suurimmat investoijat ovat lisäämässä merkittävästi panostuksiaan puhtaan energiateknologian kehittämiseen. Tämä tapahtuu kaikkialla siellä, missä suotuisat edellytykset investoinneille on luotu. Nämä edellytykset ovat hyvin konkreettisia asioita: kuinka vero, tuki-, ja markkinasäätely on hoidettu siten, että investoinnille on edellytykset laskea tuotto- ja takaisinmaksuaika.

Suomi voi vielä ottaa eturivin paikan tulevassa kehityksessä, mutta se vaatii nopeita toimia ja radikaalin strategian jonka ytimessä on oltava Suomen kohottaminen edellä kuvatun kehityksen aallonharjalle. Toimintamallit on uudistettava ja julkisen sektorin ohjausjärjestelmä sekä koko innovaatiojärjestelmämme on suunnattava strategisten tavoitteiden toteuttamiseen.

Ja ennen kaikkea: tarvitsemme näkemystä, yli sektorien ulottuvaa yhteistyötä ja rohkeutta.

-Markku Wilenius